Tietoa

Karhulan VPK toimii Kymenlaakson Pelastuslaitoksen reservipalokuntana. VPK kutsutaan apuun silloin kun onnettomuus tai tulipalo on niin suuri, että pelastuslaitoksen voimavarat ei riitä tai tilanteen kesto on niin pitkä että tarvitaan vaihtomiehiä tai on useita päällekkäisiä onnettomuustilanteita. VPK voidaan myös hälyttää ns. asemavalmiuteen päivystävän palomestarin määräyksestä.

Vuonna 1928 perustetun Karhulan VPK:n toiminta on jäsenistölleen maksutonta harrastustoimintaa, josta ei myöskään makseta palkkioita. VPK tarjoaa lähes kaikenikäisille mahdollisuuden aktiiviseen yhdistys- ja harrastustoimintaan sekä osallistua yhteiskunnan jäsenenä auttamaan ja antamaan apua sitä tarvitseville.

Karhulan VPK perustettiin torstaina 30.3.1928. Nimi oli tuolloin Kymin VPK.

Kymin pitäjän Kierikkalan kylässä sattui maaliskuun 6. päivänä 1928 tulipalo, joka sai paljon tuhoa aikaan. Moni perhe menetti kaiken omaisuutensa. Väkeä kertyi runsaasti palopaikalle, mutta se ei kyennyt estämään palon leviämistä, koska tarpeellista sammutuskalusta ei ollut käytettävissä.

Palo kuohutti mieliä siinä määrin, että alettiin keskustella palokunnan perustamisesta paikkakunnalle. Jo pari päivää myöhemmin kokoontuikin satapäinen joukko miehiä Kierikkalan kylään maanviljelijä Taneli Aatolan taloon. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Kymiin sellainen palokunta, joka tarvittaessa pystyisi taistelemaan yhteistä vihollista, irtipäässyttä tulta, vastaan.

Kokouksessa valittiin 12-miehinen väliaikainen toimikunta, jonka oli määrä kehitellä palokunnan idea. Toimikuntaan valittiin jäseniä useasta eri kylästä, koska palokuntatyöhön pyrittiin saamaan mukaan ihmisiä mahdollisimman laajalta alueelta.

Toimikunta piti kolme kokousta ja päätti, että perustava kokous pidetään 30. päivänä maaliskuuta 1928. Virallisesta kokouksesta päätettiin ilmoittaa molemmissa alueen sanomalehdissä: Etelä-Suomessa sekä Eteenpäissä. Lisäksi päätettiin tiedottaa kokouksesta pylväisiin kiinnitettävillä ilmoituksilla.

Palokunnan perustava kokous pidettiin Puuhiomon kansakoululla maaliskuun 30. päivänä. Tässä kokouksessa oli osanottajia 70. Kokouksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Kalle Hamunen, sihteerinä konttoristi Toivo Heiskanen ja pöytäkirjantarkastajina August Iisakkala sekä herra Emil Forsblom. Kokous päätti yksimielisesti perustaa palokunnan, mistä tehty päätös on kirjoitettu kokouksen pöytäkirjaan (3§)

Perustetun vapaapalokunnan nimestä käytiin kiivasta keskustelua perustuskokouksessa. Väliaikainen toimikunta teki ehdotuksensa nimestä ja pöytäkirja (5§) kertoo päätetyn nimen: Näin oli virallisesti syntynyt ja perustettu Kymin Vapaaehtoinen Palokunta.

Kymin Vapaaehtoinen Palokunta perustettiin siis alkujaan oman ja lähikylien tarpeita varten, mutta palokunta kehittyi nopeasti kalustoltaan ja miehistö kehittyi taidoiltaan ripeäksi porukaksi. Tieto tästä levisi viranomaisten ja yhteiskunnan tietoisuuteen ja kun apua tarvittiin, auttamaan pyydettiin aina myös Kymin VPK. Tällaiset vierailuna tehtävät sammutustyöt edesauttoivat palokuntaa tulevaisuudessakin, koska avunsaajat muistivat mukana ollutta kiitoksin ja pienin rahalahjoituksin.

Palokunta muutti nimensä vuonna 1959 muotoon Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta.

Ensimmäisestä kalustohankinnasta tehtiin päätös 6.4.1928 pidetyssä kokouksessa ja hankittavan kaluston arvioitu hinta oli 88575 markkaa. Kalustohankintoihin Vakuutusyhtiö Pohjola oli lahjoittanut 2000 markkaa, mutta kun rahavarat olivat vähäiset, jouduttiin alusta alkaen turvautumaan Kymin Säästöpankkiin ja pankkilainaan. Myös eri laitokset, liikkeet ja vakuutusyhtiöt tukivat toimintaa eri suuruisin summin.

Suunnitelmissa oli kaiken välttämättömimmän sammutuskaluston hankkiminen. Valitsemisen hoiti asiantuntijana toimiva palopäällikkö Laine. Tilattiin Fiat-moottoriruisku, jonka teho oli n. 800 litraa vettä minuutissa. Lisäksi tilattiin muu tarpeellinen kalusto, mutta vaikein oli vielä jäljellä: piti saada rahaa, millä kaikki nämä maksaa. Asiaa pohdittiin ja päädyttiin siihen, että ne jotka palokunnasta ja sen toiminnasta hyötyvät, saavat maksaa perustamiskustannukset.

Toukokuussa vuonna 1928 tuli ajankohtaiseksi auton hankinta palokunnalle. Oli herännyt keskustelu siitä, että oli miehistö ja kalusto, mutta puuttui se, millä nämä saataisiin nopeasti palopaikalle: paloauto. Palokunnalle hankittiin uusi Chevrolet-merkkisen kuorma-auton alusta, joka rakennettiin itse oikeaksi paloautoksi. Auto hankittiin lainarahalla, ja siihen kului noin 30000 markkaa. Lainan takasivat muutamat palokuntaan kuuluvat omaisuuden omistajat.

Kymin VPK päätyi palokalustoa hankkiessaan vuonna 1928 Kotkan silloisen palopäällikkö Laineen suosittelemana kuvassa olevaan Fiat-moottoriruiskuun. Fiat palveli ansiokkaasti Kymin VPK:n ainoana pumppuna kymmenen vuotta. Vuonna 1938 saatiin toiseksi Jehu-merkkinen kannettava moottoriruisku, jonka teho oli 800 litraa minuutissa. Mainittakoon vielä, että Fiat oli kaiken muun hyvän lisäksi myös edustavan näköinen. Sen ”konepellit” olivat messinkiä ja pinta kiiltävä.