Tietoa
Yleistä
Karhulan VPK toimii Kymenlaakson hyvinvointialueella. Palokunta on allekirjoittanut palokuntasopimuksen Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa 4.12.2023. Sopimuskausi on voimassa v.2024-2028. Kymenlaakson Pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana VPK tuottaa turvallisuus- ja pelastustoimenpalveluja alueellaan.
Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa tai sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt hyvinvointialueen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.
Toiminta on jäsenistölleen maksutonta harrastustoimintaa, josta ei myöskään makseta palkkioita. VPK tarjoaa lähes kaikenikäisille mahdollisuuden aktiiviseen yhdistys- ja harrastustoiminaan sekä osallistua yhteiskunnan jäsenenä auttamaan ja antamaan apua sitä tarvitseville.
Historia
Kymin VPK perustettiin torstaina 30.3.1928, joka myöhemmin v.1959 vaihtoi nimekseen Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta ry.
Kymin pitäjän Kierikkalan kylässä sattui maaliskuun 6. päivänä 1928 tulipalo, joka sai paljon tuhoa aikaan. Moni perhe menetti kaiken omaisuutensa. Väkeä kertyi runsaasti palopaikalle, mutta se ei kyennyt estämään palon leviämistä, koska tarpeellista sammutuskalusta ei ollut käytettävissä.
Palo kuohutti mieliä siinä määrin, että alettiin keskustella palokunnan perustamisesta paikkakunnalle. Jo pari päivää myöhemmin kokoontuikin satapäinen joukko miehiä Kierikkalan kylään maanviljelijä Taneli Aatolan taloon. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Kymiin sellainen palokunta, joka tarvittaessa pystyisi taistelemaan yhteistä vihollista, irti päässyttä tulta, vastaan.
Kokouksessa valittiin 12-miehinen väliaikainen toimikunta, jonka oli määrä kehitellä palokunnan idea. Toimikuntaan valittiin jäseniä useasta eri kylästä, koska palokuntatyöhön pyrittiin saamaan mukaan ihmisiä mahdollisimman laajalta alueelta.
Toimikunta piti kolme kokousta ja päätti, että perustava kokous pidetään 30. päivänä maaliskuuta 1928. Virallisesta kokouksesta päätettiin ilmoittaa molemmissa alueen sanomalehdissä: Etelä-Suomessa sekä Eteenpäissä. Lisäksi päätettiin tiedottaa kokouksesta pylväisiin kiinnitettävillä ilmoituksilla.
Palokunnan perustava kokous pidettiin Puuhiomon kansakoululla maaliskuun 30. päivänä. Tässä kokouksessa oli osanottajia 70. Kokouksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Kalle Hamunen, sihteerinä konttoristi Toivo Heiskanen ja pöytäkirjantarkastajina August Iisakkala sekä herra Emil Forsblom. Kokous päätti yksimielisesti perustaa palokunnan, mistä tehty päätös on kirjoitettu kokouksen pöytäkirjaan (3§)
Perustetun vapaapalokunnan nimestä käytiin kiivasta keskustelua perustuskokouksessa. Väliaikainen toimikunta teki ehdotuksensa nimestä ja pöytäkirja (5§) kertoo päätetyn nimen: Näin oli virallisesti syntynyt ja perustettu Kymin Vapaaehtoinen Palokunta.
Kymin Vapaaehtoinen Palokunta perustettiin siis alkujaan oman ja lähikylien tarpeita varten, mutta palokunta kehittyi nopeasti kalustoltaan ja miehistö kehittyi taidoiltaan ripeäksi porukaksi. Tieto tästä levisi viranomaisten ja yhteiskunnan tietoisuuteen ja kun apua tarvittiin, auttamaan pyydettiin aina myös Kymin VPK. Tällaiset vierailuna tehtävät sammutustyöt edesauttoivat palokuntaa tulevaisuudessakin, koska avunsaajat muistivat mukana ollutta kiitoksin ja pienin rahalahjoituksin.
Kaluston hankinta
Ensimmäisestä kalustohankinnasta tehtiin päätös 6.4.1928 pidetyssä kokouksessa ja hankittavan kaluston arvioitu hinta oli 88575 markkaa. Kalustohankintoihin Vakuutusyhtiö Pohjola oli lahjoittanut 2000 markkaa, mutta kun rahavarat olivat vähäiset, jouduttiin alusta alkaen turvautumaan Kymin Säästöpankkiin ja pankkilainaan. Myös eri laitokset, liikkeet ja vakuutusyhtiöt tukivat toimintaa eri suuruisin summin.
Suunnitelmissa oli kaiken välttämättömimmän sammutuskaluston hankkiminen. Valitsemisen hoiti asiantuntijana toimiva palopäällikkö Laine. Tilattiin Fiat-moottoriruisku, jonka teho oli n. 800 litraa vettä minuutissa. Lisäksi tilattiin muu tarpeellinen kalusto, mutta vaikein oli vielä jäljellä: piti saada rahaa, millä kaikki nämä maksaa. Asiaa pohdittiin ja päädyttiin siihen, että ne jotka palokunnasta ja sen toiminnasta hyötyvät, saavat maksaa perustamiskustannukset.
Toukokuussa vuonna 1928 tuli ajankohtaiseksi auton hankinta palokunnalle. Oli herännyt keskustelu siitä, että oli miehistö ja kalusto, mutta puuttui se, millä nämä saataisiin nopeasti palopaikalle: paloauto. Palokunnalle hankittiin uusi Chevrolet-merkkisen kuorma-auton alusta, joka rakennettiin itse oikeaksi paloautoksi. Auto hankittiin lainarahalla, ja siihen kului noin 30000 markkaa. Lainan takasivat muutamat palokuntaan kuuluvat omaisuuden omistajat.
Kymin VPK päätyi palokalustoa hankkiessaan vuonna 1928 Kotkan silloisen palopäällikkö Laineen suosittelemana kuvassa olevaan Fiat-moottoriruiskuun. Fiat palveli ansiokkaasti Kymin VPK:n ainoana pumppuna kymmenen vuotta. Vuonna 1938 saatiin toiseksi Jehu-merkkinen kannettava moottoriruisku, jonka teho oli 800 litraa minuutissa. Mainittakoon vielä, että Fiat oli kaiken muun hyvän lisäksi myös edustavan näköinen. Sen ”konepellit” olivat messinkiä ja pinta kiiltävä.
Nykyään palokunnan käyttöön tuleva ajoneuvokalusto, pienkalusto ja henkilökohtaiset varusteet hankkii Kymenlaakson pelastuslaitos.